Susikoira Roi vietti luontaista koiranelämää toimimalla lammaspaimenena Tarton kaupungin laitamilla Eestissä. Työ oli viihtyisää. Siinä sai paljon raitista ilmaa, sai kulkea vehreissä laidunmaisemissa, eikä työ ollut erityisen stressaavaakaan. Ainoa, mikä hieman rassasi oli talouspuoli, sillä lampaan villat eivät tuottaneet rahaa mitenkään erityisen hyvin. Kerran Roi kuuli kuitenkin kaupungilla kahden naisen juttelevan, että villan hinta on juuri nyt kovassa nousussa. Tästä innostuneena Roi päätti aikaistaa lampaan villan keräystä ja parturoikin koko ison lauman lampaita saaden kasapäin villoja. Kun Roi sitten meni villojen kanssa markkinoille, selvisikin, että lampaan villan hinta oli alamaissa. Naiset olivatkin puhuneen tarttolaisesta kartanosta eli villasta, jonka hinta oli asuntovälittäjien mukaan ollut nousussa.
Roi teki villakaupoillaan isot tappiot ja joutui lopettamaan lammaspaimenen työt. Koska hän edelleen piti luonnosta, hän ryhtyi Suomeen muutettuaan puutarhuriksi. Roi olikin innokas puutarhan hoitaja. Hän oli kiinnostunut kukista ja kaikenlaisista kasveista - niin eksoottisista kuin kotoperäisistäkin. Oikeastaan Roi oli jopa liian innokas, sillä hän oli aina saksimassa pensaita ja kasveja. Kun kerran pienet taimetkaan eivät välttyneet Roin saksinnalta, alettiin kollegoiden keskuudessa puhua, että harva taimen parturoi niin kuin paimen Tartu-Roi.